Ja TAAS aivan jumissa

Hyvä kun pääsee kävelemään, portaat on ihan tuskaa, ja jos hetken istuu paikallaan niin irvistelemättä ei ylös pääse. Sillä lailla vaikuttaa kunnon jalkatreeni ihmiseen. Painot oli ihan maltilliset, taikasana on askelkyykky ja jumppakuminauha. Siis toki erikseen. Ja treeni on siis tehty toissa iltana, kyllä tänään ois jo pitäny helpottaa. Mutta paheni vaan. :D

Tällä viikolla on ollut vähän maalausprokkiksia sekä kotona, että työmaalla. En oikein muista, mistä se ajatus lähti, mutta löysin halvalla vanhan pirttikaluston. Keksin, että se näyttäisi vähemmän kesämökiltä kiiltävän mustana. Mies oli mukana, ja veteli miranolit pintaan. Pöytä tuli kotiin Corsalla ja penkit Kialla. Meidän pikku autot imee käsittämättömän isoja esineitä sisuksiinsa.

Lauantaina kokeilin vähän ooppelini iskun kestävyyttä, töistä lähtiessä tuli joku näköhäiriö tai ajatuskatkos. "Ei **ttu mä oon väärällä kaistalla!* Äkkikäännös vasemmalle ja suoraan päin kaidetta. Onneksi oli sula tie, eikä ketään rinnalla, selvisin pelkällä kolhiintuneella pellillä. En silti suosittele kokeilemaan, vähän jäätä niin ois menty pöpelikköön kierien komeasti.

Töissä maalasin itsekin. Ass to grass on niin last season, ass to the freshly painted wall on paljon coolimpaa. Siinä oli pakarankuvat valkoisessa seinässä ja tummansiniset työhousut valkeassa maalissa. Hirveen söpöä. Ja koska rempattiin koko päivä, ei ollut järkeä vaihtaa vaatteita. Toivottavasti asiakkailla oli yhtä kivaa ku työkavereilla. No mutta näitä sattuu. Valitettavasti se oli vasta pohjamaali, niin askelkyykkyjen tulokset ei jääneet pysyvästi sinisen talon sisäseinään. :)

Huomenna pääsen viimein pitkästä aikaa hierojalle! Ihan huippua, mutta jalkoihin en anna koskea. Miten ne nyt onkin koko ajan niin kipeät, en tajua. Eikä noita voi edes venytellä, ne on niin rikki, tuntuu että lihassäikeet pingahtelee poikki jos vähän venyttää. Hyvin jumpattu! Piikkimatto onneksi auttaa edes vähän.

Nukkumatin matkaan, että pääsee huomenna taas seiskalta töihin. Moroo!