Sitkun mutku

Netissä on käynnissä taas joku ihmeen sota, Kukka kirjoitti ikävään sävyyn fitness-urheilusta ja sai kamalasti kannatusta. Fitness-urheilijat siitä sitten suivaantuivat, ja vähän minäkin. Kehonpalvonta ja ortoreksia ei ole hyväksi, se on selvä. Ylilyönti ei ole koskaan osuma, mutta yleistäminen saa mut ainakin ärsyyntymään. Fitness-urheilu ei voi mitenkään olla yhtä kuin syömishäiriö, ainakaan kovin kauaa.

Ihan varmasti fitness-piireissä, niinkuin kaikissa piireissä, on ihmisiä, joilla lähtee lapasesta. Mä en henk. koht. näe juuri mitään eroa kehon muokkaamisella ja vaikka sisustamisella, jotain muutetaan, että näyttäis kivemmalta. Totta on kuitenkin on se, että kehon muokkaaminen ja lavalle arvosteltavaksi meneminen vaatii todella tervettä ja kypsää itsetuntoa. Pitää pystyä erottamaan "minä" ja se arvostelun kohteena oleva ulkomuoto ja esiintyminen. Ja siihen kisakuntoon on mahdollista kiristellä kuulemma ilman nälänhätää ja parisuhteen loppumista. Jos osaa homman. Jos menee pieleen, vaakalaudalla on terveys, sekä henkinen että fyysinen. Väitän, että ihan samat riskit on aika monessa muussakin, pakaran muoto nyt vaan on ollut vähän "alalla" pinnalla viime aikoina. Jos siis on orientoitunut oikeita foorumeita seuraamaan, ei siitä aamulehdessä kirjoiteta.

Mä ajattelen, että niin kauan, kuin se oma elämäntapa ja tyyli on juuri nyt kivaa, kaikki on hyvin. Jos voin tänä päivänä elää niinkuin haluan, ei hätää. Pieleen menee siinä, jos elää joko "sitkussa" tai "mutkussa". Jos elää nyt jotain kuuria, jonka jälkeen taivas aukeaa, tulee suosituksi, kauniiksi, rakastetuksi ja hyväksytyksi, ollaan metsässä. Tai jos ei tee sitä mitä haluais jonkun "mutkun" takia. Mutta, jos oikeasti nauttii juuri siitä omasta tyylistä treenata, syödä, olla ja vaikka tehdä töitä, mun mielestä fitness ja anti-fitness ei ole kumpikaan yhtään arvokkaampaa. Kaikilla ilmiöillä on vastailmiö. Mitä enemmän joku joukko kiinnostuu jostakin, sitä kärkkäämmin joku toinen joukko dissaa sen maan rakoon.

Itse kannatan semiä, ja tykkään siitä. Ehkä pari vuotta tai vielä vuosikin sitten olisin liittynyt kuoroon: "ketään ei kiinnosta sun pakarat, mä treenaan voimaa ja taitoa, en ulkonäön takia!! Hurraa ja halleluja!!" Kyllä mä voin nyt sanoa, että bodaan mun p*rsettä ja treenaan sen takia, että mä en loppu ikääni näyttäis tukka auki twisted sisterin laulajalta, vaan hyväkuntoiselta naiselta. Toki treenaaminen on mun mielestä kivaa, se on tapa ja rutiini, hyväkuntoisessa kropassa on hyvä olla jne. Ennen kaikkea nuo viimeiset, mutta onhan se vähän tekopyhää väittää, ettei "mua kiinnosta mun ulkonäkö".

Sitkut ja mutkut siis romukoppaan, oli muodikasta ja katu-uskottavaa tai ei, mä teen just sitä mitä mä haluan. Suosittelen, koska siitä tulee hyvä mieli!

Tämä sama koskee myös työelämää. Jos koko ajan laskee tunteja seuraavaan vapaapäivään ja lomaan, eikä ikinä ole onnellinen töissä, juuri siinä hetkessä, tehdessään sitä omaa perus duunia, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Mä voin olla työputken loppupuolella väsynyt, mutta ihan vilpittömästi rrrrakastan silloinkin olla töissä. Mun työ on ihanaa, ihana kombo ihmisiä ympärillä, numeroiden pyörittämistä, nopeita ratkaisuja, kauniita asioita jne. Jos oma työ ei tunnu oikealta, kivalta, ei siihen kannata elämästään vuosikymmeniä tuhlata. Voi oikeasti olla, että sitä "sitkua" ei tule. Yksi harha-askel kiviportaissa tms. niin se voi kuulkaa olla siinä.

Elämä, oma kroppa ja mieli on tässä ja nyt. Kukaan muu ei siitä huolehtimisesta ole vastuussa kuin sinä itse! Ja mutkut on tekosyitä, kun tavoittelee oikeita asioita, kaikki järjestyy! Eli hurjasti tsemppiä kaikille kisadieetillä oleville, nauttikaa kevenevästä olotilastanne, samoin muille elämäntaparemontoijille! Ja meille muille, rakkautta ja loputtomasti näitä käsittämättömän kauniita kesäiltoja! Kaikille on tilaa täällä.

"Mutku en mä voi. Sitku mä tästä.." ;)

T-paitoja

Mustaa ja valkosta, myös punaista. Komia logo joko eessä tai takana. Veri nais! 

Tässä muuten kaikille loistava pakaratreenivinkki:

no ass..

Ja kymmenen minuuttia myöhemmin:

Ghettobooty in a minute! :D 

Valokuvaamiskulmaa vaihtamalla kasvaa peppu maksamakkarallekin! Buahhaa!

Huoltoa ja palauttelua

Viime viikonloppuna oli taas mahdollisuus mennä tutustumaan Kuntotehtaan palveluihin, kun lauantaina oli avoimet ovet iltapäivällä. Samaan aikaan oli myös Likkojen lenkki ja Nokian maraton, joten ihan tungosta ei ollut.

Mä olin heti aamusta Hannan pöydällä, ja sen takia en sitten reenannut mukana. Maistelin Foreverin tuotteita ja otin kuvia. Mä olen ravannut jos jonkinlaisissa hoidoissa ja hierojilla aika paljon elämäni aikana. Ihan vilpittömästi voin kehua ja suositella Tehtaan omaa hierojaa, olen ollut ihan super tyytyväinen! Omia nettisivuja ei vielä ole, mutta palvelut löytyvät facebookista, firman nimi on Htime.

Joonas näyttää, miten ei jonglöörata.

Foreverin tuotteista eniten kiinnostaa Argi+. Sehän sisältää mm. punaviiniuutetta, pakko olla terveellistä! :) Ei mutta oikeasti, meillä on tuollainen purkki kaapissa, joten ei ole iso panostus ottaa testikuuri. Tuotteen luvataan antavan lisää potkua mm treenaamiseen. Yllätyin myös Foreverin protskujen hyvästä mausta! Aloe vera-tuotteet onkin jo ihan tuttu juttu. Niinkuin olen ennenkin sanonut, olen tosi huono lisäravinteissa, mutta kuuriluontoisesti onnistun jotain joskus syömään. Argi+ on myös tosi hyvää, ihan kuin marjamehua.

Uudet avoimet ovet ja muuta äksöniä on kuulemma aika pikapuoliin tulossa, kun puolivuotissynttärit Tehtaalla lähestyy. Eilen saatiin painosta myös hienot t-paidat, pistän kuveja niistä tännekin, kunhan sellaisia on! \o/

Tonin ja Mikon täydellistä kuulan hallintaa...

Tästä tuli nyt ihan mainospuheenvuoro, mutta pakko mainostaa vielä mun ripsitaituria! Olen nyt muutaman kuukauden elänyt taas pidennetyin ripsin, ja on se vaan helppoo! Ei tarvi minkään ripsivärin kanssa tuhrata ja pelotella mummoja iltapäivällä kaupassa kun ripsarit on hierottu ympäriinsä. Mun ripset teki ja huoltaa Tiia Lumotusta Kauneudesta . Paitsi että Tiia on taitava ja kiva, tykkään kamalasti siitä, että ripset laitetaan ihan oman hoitohuoneen rauhassa, taustalla soi rentoutusmusiikki ja muutenkin tunnelma on rauhallinen. Kun siinä kuitenkin makaa vähintään tunnin kerrallaan silmät ummessa, ei ole kiva olla keskellä hässäkkää ja kuunnella kun ympärillä pyörii ja kikattelee ihmisiä, joita ei edes näe. Kyllähän sitä tunnin kuussa makais vaikka kadulla, mutta jos valita saa niin mieluummin noin! :) Samassa paikassa saa myös jäätävän upeat kynnet, Janina Lumous on palkittu ja käsittämättömän taitava kynsimuotoilija.

Mulla on taas kintut niin kipeet, että sanat ei riitä kertomaan. Eilen aamulla tein kunnon reisi-peppukiinteytysjumpan, enkä uskaltanut pysähtyä koko päivänä, ettei koivet jämähdä jumiin. Yöllä piti kuitenkin nukkua, ja nyt alkaa kipu olla huipussaan. :) Etukyykkyjä, sumo-maastavetoja ja hip thrustereita, pitkinä sarjoina ja huolellisesti. Niin ja paljon. Piti tehdä aamulla porraslenkki, mutta oisin varmaan kaatunut tai jotain. Eli tilanne on se, että mun alaraajat näyttää paistamattomilta pullapitkoilta (solkkuun oli jono, muuten ne ois ees esikypsennetyt..) mutta tuntuu vanhoilta kelohongilta, jotka katkeaa jos niitä taivuttaa. Jättekiva! Suosittelen painoharjoittelua kaikille! Erityisesti jalkajumppa on hyvä, seuraavana päivänä kaikki sattuu, väsyttää, on koko ajan nälkä jne.

Ei paljoo muuten naurata...

Leikki sikseen, kipua on, eikä se ole kivaa. Kipeytyneet isot lihakset on kuitenkin merkki siitä, että lihakset on saaneet tarpeeksi aggressiivisen ärsykkeen ja ne ehkäpä kehittyvät, jos osaan vielä antaa niille oikeanlaisia rakennusaineksia ja palautella ne toimintakuntoon hellästi. Haaveena olisi jonain päivänä saada pullapuoti näyttämään vähän tämän tyyppiseltä:

Justine Munro

Hauskaa viikonloppua, muista juoda tänäänkin ainakin 3 litraa vettä, venytellä vähän ja hymyillä paljon!

Ulkoilua kera kahvakuulan

Olipas niin kesäistä eilen! Aurinko paistoi niin houkuttelevasti, että selkäjumpan jälkeen otin kuulat kaveriksi ja menin haistelemaan nurmikkoa Tehtaan pihamalle. Mietin hetken, että kuinkahan fiksulta näyttää ohikulkijoista, kun siinä tien varressa itsekseni viskon rautapalloja, mutta tulin siihen tulokseen, että onhan siinä kuitenkin kuntosali. Eikai se mikään yllätys ole, että siellä treenataan. :)

Kuulien heitteleminen on ihan mielettömän kivaa, tuntuu hyvältä lihaksissa! Ja kyllähän se auringon lämpo iholla oli talven jälkeen aikamoista. :) Venyttelinkin oikein huolella, pehmoinen nurtsi oli täydellinen alusta siihenkin.

Ihannenainen :)

Melkein unohdin, tuossa aiemmin "puolet pienemmäksi" -Satun kanssa virtuaalisti juteltiin siitä, minkälainen oma ihannevartalo olisi. Lupailin itsekin vähän avata omaa näkemystä täydellisestä vartalosta. Tässä normaalin arjen keskellä se ei kyllä ihan hirveän paljon ole mielessä, kun mitään iso muutoprojektia ei mun elämässä ole meneillään kehon suhteen. Mutta siinä kohtaa, kun tästä aletaan puhua, on aina tosi virkistävää huomata, miten erilaiset kehot miellyttää eri ihmisten silmää! Siksi aihe on mielenkiintoinen.

Justine Munro

Tämä aihe tuli mieleen, kun eilen katselin Miss Suomi -finalistien kuvia iltalehden sivuilta. Havahduin omaan reaktiooni, kun katselin bikini-kuvia. :) Silmä on niin tottunut hyvin urheilullisiin, lihaksikkaisiin vartaloihin, että missit näytti äkkiseltään hyvin vaatimattomilta. Valkoiset biksut ja kalvakka iho yhdistettynä "normaaliin" kehon koostumukseen, ei herättänyt oikein mitään positiivisia viboja. Älkää ottako mua väärin, missit oli kaikki TODELLA kauniita tyttöjä, taivastelen tässä nyt sitä, että oma silmä on harjaantunut katsomaan urheilijoitten vartaloita. Järkyttävää, että se on vaikuttanut käsitykseen ihannevartalosta niin paljon.

Nicole Wilkins

Mun mielestä naisen kroppa on kauneimmillaan silloin, kun se on naisellinen, linjakkaan hoikka ja jäntevä, liikkuu notkeasti ja pehmeän vaivattomasti. Peppu ja tissit pitää olla, ja raajoissa lihasten muodot nähtävissä. Pitkät ja kapeat jalat ja kädet miellyttää mun silmää, sekä ruskettunut nahka tietenkin. :)

Gabby Douglas

Kropan ulkonäköön vaikuttaa paljon se, miten sitä liikuttaa. "Bodari-kävely" ei ole kovin kaunista, ja saa sironkin varren näyttämään vähän äijämäiseltä. Arvostan ihan valtavasti tanssijoita ja voimistelijoita ja muita, joilla on jäntevän kaunis kroppa, sekä taito ja voima tehdä sillä uskomattomia temppuja. :) Tuo yllä oleva niken sivuilla kaapattu kuva on tällä hetkellä mun ykkös inspis, onneksi mulla on oma pt, joka osaa purkaa kaikki temput helposti harjoiteltaviksi paloiksi. Se ei takaa, että ikinä mitään oppisin, mutta antaa toivoa.

Tästä esimerkiksi on hyvä alottaa. :)

Mutta joo, tollasia kuparin ruskeita, hoikan lihaksikkaita blondeja vähän pörröisellä surffitukalla voisin tänne linkitellä vaikka kuinka. Siinä se mun naisihanne taitaa ulkoisesti olla. :)

Justine Munro

Mun takalinjasto on muuten lauantain reenistä edelleen niin kipee, että suorastaan voin pahoin hetkittäin. :D Että hienosti kyykätty.  Tack och adjö, kommentoikaas ny vähän, minkä näköinen on teidän mielestä täydellinen naisvartalo!

Eräs keväinen lauantai

Heippa, ja nöyrimmät pahoittelut pitkästä blogihiljaisuudesta! Ei tosiaan oo mun tapaista, nyt on ollut vähän työkiirusta sekä "vitamiinien" säätöä, joka vei voimat niin että oon jaksanut vain pakolliset. Nyt alkaa taas olla  virtaa rukkasessa, eli eiköhän täältä taas kuulu normaaliin tahtiin. :)

Vappuiltiin ihan täällä kotinurkilla, eli ilmapalloja ja serpenttiiniä, Vapputori ja Pispalan Vappujuhla! Sinne ei kyllä jääty, Pelle Miljoona olis just alottanu mut me käppäiltiin takas kotiin.

Vappu katkas ihanasti viikon, pari hassua päivää ja taas tuli viikonloppu! Balettia ja pihahommia, sekä reipas iltajumppa, siinä päivän suunnitelmat!

Jos lapsen mielestä joku maan kaivaminen on tylsää, voi sille antaa tehtäväksi esimerkiksi kivien spreijaamisen valitsemallaan värillä. Terassistakin tuli vähän persoonallisempi! :)

Sillä aikaa kun nainen kaivoi maata, levitti soraa ja latoi kiviä ja lapsi ravisteli maalipulloja, mun ihana, rakas, komea ja taitava mies laittoi ruokaa. Mun kaaliin ei mene, miten siitä litteästä lohen palasta voi tehdä medaljonkeja. Mutta tänään mulle on kuulemma valmistettu opetusvideo, eli ehkä mäkin vielä. :D Kasvikset sentään olin osannut tuupata uuniin ennen mullan tonkimisen aloittamista. 

Ja illalla jalat ja selkää hapoille. Askelkyykkykävely tuntuu pelkästään miellyttävälle, mutta heti kohta sen jälkeen tulee se "mit.vit. halvaannunko mää" -tunne kun kaikki reisiin ja pakaroihin liittyvät asiat menee aivan tilttiin. :D Ihan lempiliike on se. Yks työkaveri kysy multa, että "hei where are you muscles? You work out don't you?" Ihmiskeho on ihmeellinen, sitä luulee hankkineensa pattia, sitten vähän laihduttaa tai pitää puntista viikon tauon. Haahaa, patti ei kasva tällaisella harrastelulla näkyväksi, no worries!

Elokuussa tehtaalla nostellaan taas kuulia kilpaa, ja tällä kertaa ehdottomasti pitää mukana olla myös oma Team Kuntotehdas! Mä en lupaa nostaa, mutta tiimiverkkareita mielelläni pitäisin. ;)