Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Ruoka on ratkaisu

Olin parisen viikkoa sitten Tehtaan koutsi Even ravintoluennolla. Aiheena oli aktiivisen aikuisen ravinto. Olen periaatteessa hyvin tiedostava ja omasta mielestä fiksu ruoka-asioissa, silti arjessa on hyvä silloin tällöin vähän pysähtyä funtsimaan, mitä sitä oikein syö ja voisiko syödä paremmin. Siksi olin  heti käpälä pystyssä, kun luennosta kuulin.



En tykkää hifistelystä, ruokavalioista tai kalorien laskemisesta. Absoluuttinen kieltäytyminen mistään ei kuulu mun kuvioihin. Syön sokeria, viljoja ja juon alkoholia yms, mutta ihan niinkuin treenaamisessakin, iso kuva on se mikä ratkaisee. Pari mulle tärkeintä muistutusta luennolta olivat nämä: Ensinnäkin rytmistä on pidettävä kiinni. Esimerkiksi tänään, kun tiesin jumittavani palaverissa yhdestä neljään ilman taukoa, lounas kello 11 oli virhe. Neljältä olin valmis tappamaan ensimmäisen varpusen ravinnoksi, ja kun siitä pitää vielä ajaa tarhan kautta kotiin, venyi safkaväli kestämättömäksi. Tästä vaan ei VOI tinkiä, 3 tunnin välein pitää syödä.

Toinen aivan ultimaattisen tärkeä perusta ihmisen terveydelle on iän ikuinen puoli kiloa päivässä. Kasviksia monipuolisesti ja vaihdellen, mutta JOKA päivä vähintään puoli kiloa. Muutaman päivän kun tähän kiinnittää perusteellista huomiota, ollaan jo rakentamassa kivaa rutiinia. Sitä kuvittelee olevansa terveellisyyden ytimessä, kun kahdella pääruoalla on lautasella hailakan vihreää salaattia. Mutta ei, lisäksi tarvitaan marjoja, erilaisia hedelmiä, juureksia jne. Kuullostaa päiväkotitason informaatiolta, mutta hyvin tavallinen ongelma tavallisen ihmisen arjessa on kasvisten liian pieni osuus.



Sitten lisäksi vesi, mutta siihen mä olen jumissa jo muutenkin, se ei ole ongelma. Puhuttiin myös rasvoista, makroravinteiden osuuksista, smoothieista jne. Lisäksi pohdittiin, minkälaisia haasteita oikealle syömiselle voi arjessa olla.

Älyttomintä, mitä ihminen voi sanoa, on se että on pakko syödä eineksiä tms. koska ei ole AIKAA laittaa ruokaa. Mihin sitä aikaa on, jos ei elintärkeitten ravintoaineiden hankkimiseen, valmistamiseen ja syömiseen? Ei kai kukaan sano, ettei ole aikaa vaihtaa alushousuja tai käydä suihkussa? Kyse on priorisoinnista.

Mä en missään nimessä halua enää palata laskemaan kaloreita tai kieltäytymään. Sen sijaan koitan keskittyä syömisessä huolehtimaan siitä, että jokaisen päivän aikana ainutkertainen kehoni saa rakennusaineita tarpeeksi. Kun ne on hoidettu, jos vielä tuntuu että tekee mieli suklaata tai merkkareita, fine. Yleensä himot on kuitenkin merkki siitä, että ihan kaikkea tarpeellista ole tullut syötyä. Tai tarpeeksi usein, niinkuin tänään.



Aterian jälkeen ei myöskään saa väsyttää tai sattua mahaan. Sekin pitää oppia tietämään, että millaisella tankkauksella saa koneen pidettyä käynnissä ja naaman iloisena. En missään nimessä ole malliesimerkki tässäkään, mutta parhaani teen ja terveeltä pohjalta.



Ruoka on vastaus ainakin seuraaviin asioihin:

-Väsyttää tämä pimeys ->vitamiineja ja hyviä rasvoja koneeseen! Vettä, vettä ja vettä, vaihda myös suola laadukkaaseen ja puhdistamattomaan.

-Päätä särkee iltapäivällä -> Vettä, vettä ja vettä. Ateriarytmi, alkaen aamiaisesta. Tästä ei tingitä.

-Koko ajan on flunssa ja kipu ja kutina -> puoli kiloa päivässä, eikä pelkkiä banaaneja. Tutustu uusiin kavereihin, ruusukaali, punajuuri, avocado, bataatti, sitrukset jne. Vaikka me asutaan täällä käpy-vyöhykkeellä, meillä on marketit väärällään eksoottisia ihanuuksia.

-Iltapäivällä on niin nuutunut, tekis vaan mieli mennä nukkumaan -> jaha, koitappa ensin että juot litran vettä. Hetken päästä saattaa kirkastua.

Ruoka on vastaus, toinen on uni. Siitäkään ei kannata kovin usein tinkiä! :) Jokaisella aterialla pitää syödä jotain proteiinia, sekä jotain kasvista. Siihen päälle omega3 ja d-vitamiini, niin alkaa paketti olla kasassa.

Ei mulla muuta, tällanen pieni saarna vaan! :) Nyt salille, mukelo pomppii jo eteisessä intona!


lauantai 4. toukokuuta 2013

Eräs keväinen lauantai

Heippa, ja nöyrimmät pahoittelut pitkästä blogihiljaisuudesta! Ei tosiaan oo mun tapaista, nyt on ollut vähän työkiirusta sekä "vitamiinien" säätöä, joka vei voimat niin että oon jaksanut vain pakolliset. Nyt alkaa taas olla  virtaa rukkasessa, eli eiköhän täältä taas kuulu normaaliin tahtiin. :)


Vappuiltiin ihan täällä kotinurkilla, eli ilmapalloja ja serpenttiiniä, Vapputori ja Pispalan Vappujuhla! Sinne ei kyllä jääty, Pelle Miljoona olis just alottanu mut me käppäiltiin takas kotiin.


Vappu katkas ihanasti viikon, pari hassua päivää ja taas tuli viikonloppu! Balettia ja pihahommia, sekä reipas iltajumppa, siinä päivän suunnitelmat!




Jos lapsen mielestä joku maan kaivaminen on tylsää, voi sille antaa tehtäväksi esimerkiksi kivien spreijaamisen valitsemallaan värillä. Terassistakin tuli vähän persoonallisempi! :)


Sillä aikaa kun nainen kaivoi maata, levitti soraa ja latoi kiviä ja lapsi ravisteli maalipulloja, mun ihana, rakas, komea ja taitava mies laittoi ruokaa. Mun kaaliin ei mene, miten siitä litteästä lohen palasta voi tehdä medaljonkeja. Mutta tänään mulle on kuulemma valmistettu opetusvideo, eli ehkä mäkin vielä. :D Kasvikset sentään olin osannut tuupata uuniin ennen mullan tonkimisen aloittamista. 



Ja illalla jalat ja selkää hapoille. Askelkyykkykävely tuntuu pelkästään miellyttävälle, mutta heti kohta sen jälkeen tulee se "mit.vit. halvaannunko mää" -tunne kun kaikki reisiin ja pakaroihin liittyvät asiat menee aivan tilttiin. :D Ihan lempiliike on se. Yks työkaveri kysy multa, että "hei where are you muscles? You work out don't you?" Ihmiskeho on ihmeellinen, sitä luulee hankkineensa pattia, sitten vähän laihduttaa tai pitää puntista viikon tauon. Haahaa, patti ei kasva tällaisella harrastelulla näkyväksi, no worries!


Elokuussa tehtaalla nostellaan taas kuulia kilpaa, ja tällä kertaa ehdottomasti pitää mukana olla myös oma Team Kuntotehdas! Mä en lupaa nostaa, mutta tiimiverkkareita mielelläni pitäisin. ;) 



maanantai 22. huhtikuuta 2013

Portaat, fitnessjuttuja, tukkaa ja sellasta.


 Aa, ihana päivä! :) Jostain syystä herään vapaapäivinäkin ajoissa, tänään nousin seitsemän aikaan ihan pirteänä. Makkariin paistaa aamuaurinko, itse asiassa ihan suoraan naamaan. Aurinkoisina päivinä siis herää automaattisesti pirteän aurinkoisena itsekin. 

Sitten olikin porrastreffit, Kiti tuli kylään ja lähdettiin vähän kipuamaan. :) Molempien kintut sheikkas jo toisen nousun jälkeen oikein kivasti.


Silti mentiin vielä kolmannenkin kerran, ja todettiin että juosten ne on kevyemmät! Varmaan joku tunti siinä vedettiin cardioo eli aeroobista eli lenkkeiltiin. Koiran kanssa juoksentelun voittaa kyllä kaverin kanssa juoruilukävely. Ja plussaa auringonpaisteesta. Kun lähtee reenaamaan bikinifitness-urheilijan kanssa, joka myös sattuu oleen mun kampaaja, vois vähän tietty kattoo miltä näyttää. :D Varsinkin jos kuitenki pitää jotain kuvia ottaa. Mutta ei vissiin oon ihan normaalia laittaa tukkaa ja naamaa kuosiin aamulenkille. Ei kai siinä sitte.



"Mee silleen urheilullisesti! No ei enempää!!" :)

Aivan mahtavaa jauhaa vaan jostain perslihaksista ja tukasta ja bikineistä, eikä kukaan tuu sanoon että maailmassa on tärkeempääki! Ja boonuksena tollasten dieettaajien kans hengailussa on se, että niillä on hemmetti omat eväät mukana! Ei paljoo tarvi kakkuja leipoo. :) (Leivoin sitten myöhemmin, lapsi ja mies saa jotain ihme kicksejä kakuista. Pistin kuitenkin spelttiä, luomuruokosokeria ja raakakaakaota, ettei ny ihan menis mahottomaks.)

Uuniseitä ja värikkäitä kasviaisia.

Siika vai kuha oli tällä kertaa pakasteseitä, ;) todistaa vaan sen, että mä olen loistava kokki. :D Töissä oli viikonloppuna seitä, ja tajusin että oon unohtanu sen kokonaan. Se on vähän niinkuin tofu, voi maistua mille vaan. Ja kelpaa lapsellekin. (Ja on halpaa.)


Iltalenkillä mini näytti vähän portaitten nousemisen tyyliä, ja pettyi pahasti, kun reitillä oleva liukumäki oli sulanut.


Jaa lopuksi vielä todistusaineistoa siitä, että tukastakin tuli lopulta oikein hyvä! Ettei ny kampaajalta ihan maine menis tyvikasvupotilaan julkisten kuvien takia!

Bodauksesta sen verran, että tein torstaina ripeän kyykkysetin, ja vasta tänään alkaa kipu reiskoissa ja persiissä hellittää. Jotain ongelmaa on nyt palautumisessa, plus että selkä on kiusallisen kipee. Auttaiskohan jeesusteippi, kinestesioo kun ei ny oo saatavilla?

Ja sitten aamupäivästä aloin tuskailemaan, että mun mineraalimeikkipohja on loppu ja uus on vasta matkalla. Tekstaria ei kuulunut, eli pelkäsin ettei paketti ole vieläkään perillä. Mutta lottovoitto (melkein) odottikin postilaatikossa! Uusi "kesäväri" olikin tullut kirjeenä kotiin asti. Eli ei mitään hätää!


Vähän huvittais taas alkaa täsmäbodata kesää kohti, lenkkeilyn ja laihduttamisen kanssa se vois toimia. Katotaan nyt mitä mä keksin. :) Nauttikaa ny siitä keväästä, kohta se on ohitte!


keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Cross training -inspistä, raakasuklaata ja lihamureke

Kuinka kekseliäs otsikko? Saan ehkä jonkun journalistipalkinnon tästä. Mutta en nyt jaksa jokaisesta tehdä omaa postausta, tällaisia tänään! :)

Jotaki jumppajuttuja teki kuntotehtailija Eerikkilän Urheiluopistolle tuossa talvemmalla. Nyt julkistettuna, tässä linkki virtuaalilehteen:

http://www.eerikkila.fi/filebank/1641-vapaapotku_0113.html

Meidät ja cross trainingia löytyy sivuilta 10-11. Mä oon aina vähän sitä mieltä, että itte kirjottaisin paremmin, mutta tällä kertaa tein vain mitä käskettiin plus otin kuvia. Oikein hyvä siitä tuli.

Sain tänään viimein pitkästä aikaa aikaiseksi tehdä raakasuklaata. Macalla terästettynä ja huolella maustettuna onnistui kyllä oikein hienosti.



Välineet on muuten Ikeasta, tämä haudutusosa on ihan lyömätön suklaamassan tekemiseen! Asettuu jämäkästi vesihauteen päälle ja kaatonokasta on näppärä kaataa muotteihin. Eikä teräksestä liukene mitään muovijuttuja, vaikka vähän kuumenis liikaakin.

Olen tehnyt tosi paljon erilaisia versioita, suklaa jos mikä on makuasia. Lakritsijuurta täytyy vielä saada, ja ehkä minttuöljyä. Tänään maustoin kanelilla, vuoristohunajalla ja pikkasen meni vaahterasiirappiakin. Ja suolaa ei saa ikinä unohtaa! Cayenne ja chili toimii myös hyvin.


Silikonimuoteista on näppärä napsauttaa hyytyneet palat irti, mutta oman trail-mixillä terästetyn osuuden tein kyllä ihan folion päälle lautaselle. Tulee sellanen ohkanen levy, ehkä vielä parempi! :)


Siinä koko kasa, ei pidä sekoittaa terveellisyyttä keveyteen. Raakasuklaa on todella stydiä kamaa, lähes pelkkää rasvaa. Toki ihan täynnä kivennäisiä ja vitamiineja ja ne rasvat on oikein hyviä, mutta sokerittomuus ei tarkoita nollakaloreita. :)

Ainiin, ruokaoivallus! Onnistuin tänään väsäämään aika bodari-henkisen lihamurekkeen, kun kaapissa ei sattumalta ollut a) korppujauhoja tai b)kermaviiliä. Korvasin ne rahkalla ja psylliumilla, toimi aivan loistavasti! Usein kyllä tehdään mureke vaan maustamalla kasa jauhelihaa ja iskemällä uuniin, mukana on milloin siemeniä ja milloin sipulia. Nyt halusin kuitenkin perinteisempää rakennetta, maistui myös lapselle paremmin näin! Loistava gluteeniton ja vähärasvainen vaihtoehto, kokeile ihmeessä!

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Diet Shake, Shaky Diet

Tämä ei ole maksettu mainos (oliskin), mutta pakko hehkuttaa! Olen aiemmin käyttänyt Fastin Dietmixiä, ja ei mulla siitäkään ole mitään pahaa sanottavaa. Mutta nyt sain käsiini SportLifen saman tyyppisen, Diet Shake-jauheen. Olen ihan varma, että siinä on jotain vilppiä ja se on oikeesti O'boy kaakaojauhetta tai jotain.   Suklaanmakuinen maitoon miksattuna on ihan SAIRAAN hyvää!




Kesä tulee, ja tietenkin mun rento ruokasuhde näkyy vähän kropassa. En aio ottaa mitään kuuria, jossa ripotellaan puolukoitten päälle msm-jauhetta ja hengitetään kosteaa ilmaa, mutta pikkasen on kiva siivota ruokia ja kevennellä kesäksi. Vastaus on Pispalan portaissa, punttitreenissä ja tehostetussa harkinnassa syömisen suhteen. Tämän jauheen lisäksi otin käyttöön yhden toisenkin ravintolisän, katsotaan onko siinä mitään taikaa. ;) Ei, kyseessä ei ole Rakas sähän oot läski -ohjelmasta tuttu Konjak. Kerron tästä, kun on vähän kokemusta.


Viime kesän ruskettunut selkä, tänä kesänä saattaa olla vähän pienempiä, mutta toivottavasti kireämpiä patteja yläosassa. Pakarat nyt ei mahdu enää farkkuihin, katsotaan onko siellä lihastakin alla vai onko pyöreys ihan vain Polly Rocksien ja punaviinin ansiota. :)

Ps. Jos et ole maistanut Polly Rockseja, älä maista. Se on turmion tie. :D

lauantai 23. helmikuuta 2013

Ruokajuttuja

Miten ihmeessä sitä on ennen pärjännyt, kun ei ole ollut älypuhelinta? Tänäänkin matkalla salilta ruokakauppaan kävin mielessä sitä normaalia "mitäsitätänäänsyötäisiin" -juttua. Sitten muistin nähneeni Pirkka-lehdessä yhden kivan ohjeen, jonka olin ajatellut toteuttaa. Oisin tietenkin voinut ajaa kotiin, etsiä reseptin lehdestä käsiini ja tehdä kauppalistan... mutta paaaljon vähemmällä vaivalla kaivoin sen puhelimella netistä (parkkipaikalla, en ajaessa). Helppo nakki! Kun perheessä on työkseen ihmisiä ilman ruokatunteja liikuttava mies, supervalikoiva kuusivuotias ja minä, pitää suunnitellessa ottaa huomioon muutamia asioita. Ja pakko myöntää, että vaikka lähes kaikkea pakotan muksun maistamaan, saa se silti vielä erityisvapauksia.

Tuo Pirkka-resepti oli tänään Jauhelihatagine. Jauhelihaa, tomaattimurskaa, porkkanaa, palsternakkaa (jätin pois tällä kertaa), sipulia, kikherneitä ja rusinoita, maustettuna marokkolaisittain. Couscousin sijaan keitin lisäkkeeksi kuoriperunoita, lapsi söi mieluummin niitä.



Ensimmäinen varsinainen lämmin ruoka norosta paranemisen jälkeen oli tomaattikeitto. Sen pystyin väsäämään ihan ilman reseptiä. :) Pari pussia kasvissuikaleita pakasteesta, keitellään melkein kypsiksi. Sitten sekaan kaksi purkkia tomaattimurskaa, toinen oli tällä kertaa chilillä maustettu, keitellään lisää ja maustetaan. Suola, pippuri, timjami, ja tomaatin kanssa aina hitunen kanelia. Kun kaikki on pehmeitä, sauvasekoittimella soseeksi ja vähän koskenlaskijaa joukkoon tuomaan suolaa, makua ja kaloreita. :) Söin soppaa ehkä 3-4 päivää, hyvää, halpaa ja helppoa!





Ja sitten kun syödään jälkkäriä, tehdään niin iiiihanaa, ettei tarvi kilokaupalla vetää. Tein pannarin epähuomiossa vähän niukkajauhoiseksi, ja se jäi sellaiseksi paahtovanukas-henkiseksi. :D Kerroksittain pannaria, Ikean uutta suklaakrokanttilevitettä ja banaaniviipaleita. Jotta ei aivan yltiöamerikkalaiselta kuullostais, jauhoina oli sentään spelttijauhot pannaritaikinassa. Niinku se jotain pelastais. Mutta voin kertoa että oli hyvää!

Ihanaa viikonloppua ja anteeksi kaikille, jotka on jollain supertarkalla dieetillä! ;)

maanantai 28. tammikuuta 2013

Allijumppaa ja avokadon uusi kaveri.

Mulla on mun itse itselleni räätälöimässä treeniohjelmassa myös yksi päivä yläraajoille omistettuna. Se on kevyt jumppa, koska treenattavat lihakset on pieniä. :) Käsien kaverina teen vatsat, mutta teen niitä kyllä muutenkin.

Periaatteessa oon sitä mieltä, että käsiä on ihan turha erikseen bodata, jos tekee kuulalla jotain ja nostaa levytankoa usein käsillä. Tosinaisen pitääkin perustella hauiskääntö, ja tässä mun perustelu pikkulihasten omalle bodauspäivälle: minulla on kyynärpäässä jotenkin ahdasta ja kireää, tietyissä asennoissa koukistuva käsi aiheuttaa käsittämättömän kivuliaan paukahduksen kyynärpäässä ja sähköiskun omaisen impulssin sormille. Se on aivan kamalaa, ja esim. penkissä käsien asento on tosi tarkka, muuten tippuu tanko naamalle. Tästä syystä pyrin liikuttelemaan käsiä eri suuntiin ja venyttelemään myös. En tarkkaan tiedä, mikä tuolla kyynärpäässä on vikana, mutta se estää melkein kokonaan esim työnnön kahvakuulalla ollessaan paha.  Siksi siis. Nivelet on aika liikkuvaiset minulla, ja niistä jokainen tarvii tasapainoiset lihakset ympärilleen. Vähän näyttäis tuo käsi yliojentuvan.



Sitten pieni pakollinen angsti-osuus. Mulle tuli eilen erään ison päivittäistavaraketjun mainosmaili, jossa oli mm. reseptejä. Ensimmäisenä oli huikea ohje: nakkiperunasoselaatikko!! What? Tarviiko sitä jonkun reseptin että osaa sekoittaa nakin paloja perunamuusiin? Ja onko se sitten hyvää? Kun lakkasin pyörittelemästä silmiä ja tuhahtelemasta taas halveksuvasti, rullasin eteenpäin ja sieltä löytyi yksi oikein yllättävä kombo. Avokado-appelsiinisalaatti! En mä sitä niin tarkkaan lukenut, mutta nuo ainekset yhdistettynä tuntui aivan huikealta idealta! Päälle paahdettuja pinjansiemeniä. Mulle ei tuu ikinä mieleen ostaa appelsiinejä, ne on jotenkin niin työläitä. Rakastan kuitenkin nahattomaksi leikattuja appelsiinin viipaleita ja yhdessä rakkaan avokadon kanssa se oli kyllä hyvää.


Se näytti reseptikuvassa erille, appelsiini leikkaantui huonosti noin 15 vuotta vanhalla veitsellä. :D Tarvis ehkä hankkia joku vähän pätevämpi leikkain tuonne keittiön laatikkoon. Tai pari. Pinjat on muuten luomua, kävin tänään Punnitse ja Säästä-kaupassa hakemassa paljon pusseja. Parasta olivat salmiakki-maitosuklaamantelit!  Mutta siis myös siemeniä, raakakaakaorouhetta, kuivattuja marjoja jne. terveellistä juttua ostin.


Ostin myös viimein Yogi-teetä, Classic on mun suosikki niistä. Ja tämä kuperakylkinen kaunokainen on Ikeasta! Viheltävä vesipannu, ette usko kuinka innoissani olin kun se ekan kerran vihelsi! Kaikille liesityypeille hän sopii, ja hyvästelin samantien ruman vedenkeittimen. Tällä on paljon hauskempaa keittää vesi yogia varten.

torstai 17. tammikuuta 2013

Epäonninen proteiinipannari


Iltavuoroissa on se huono puoli, että joutuu huolehtimaan aamupalasta itse. Kipakka pakkanen sai ajattelemaan jotain lämmintä. Munakas ei onnistunut, koska kaapista löytyi vain yksi muna. Löytyi kuitenkin myös rahkaa, mantelijauhoa, proteiinijauheita ja muuta perussettiä. Niinpä työkaverin aamuisesta prodepannari-kuvasta facebookissa innostuneena heittelin shakeriin siihen liittyviä ainesosia. Olen tehnyt ennenkin, ihan reseptin ja mitan kanssa, tällä kertaa en jaksanut vaivautua ja lopputulos on kuvassa. :D

Taikinaa oli vähän liikaa pannun kokoon nähden, plus munaa oli suhteessa liian vähän. Tuli tuollaista... proteiinikokkelia! Resepti tässä:

1 muna
mantelijauhoa jonkin verran
kolme ruokalusikallista rahkaa
pikkasen kaurahiutaleita
vähän mansikan makuista hera-jauhetta
suolaa

Kaikki shakeriin, totea että ei sekoitu. Lisää loraus maitoa ja sheikkaa. Noniin! Kauniilta näyttää, pannulle vähän rasvaa (en ota nyt kantaa, mitä rasvaa sen ehdottomasti pitää olla) ja taikina perään. Noin vartin päästä totea, että ei se samperi hyydy. Käännä silti ja jatka paistelemista, älä polta. Se ei tule muuttumaan pannukakuksi, kokkeli mikä kokkeli! Eli kippaa lautaselle vaan. Rakenne oli kuivakka, päälle vadelmia ja kanelia niin ihan hyvää oli. :)