maanantai 11. helmikuuta 2013

Findus ja väärä eläin.

Mä olen tässä hihitellyt kaulahuiviini tälle hevosenliha-kohulle. Että herranjestas voi olla mahdollista, että valmisruoka sisältää jotain muuta kuin mitä siinä pakkauksessa lukee! Eihän se VOI olla mahdollista. Toivottavasti edes yksi jossain alkaa ajatella, että niin, valmisruokabisnes on aika rahakas juttu ja viivan alle jäävään osuuteen vaikuttaa aika rankasti se, minkälaisesta lähteestä ja millä menetelmillä se matsku sinne boksiin hankitaan. Jos sattuis niin, että tuotantoketjun jossain kohtaa ihan vaan joku tykkäis vähän tehdä rahaa, ja ostais halvan satsin esim. niitä ympäri eurooppaa vedettä ja ruoatta roudattuja heppoja, ja sekoittais vähän nötkötin joukkoon sitäkin, niin oisko se sitten joku ihme? Jos ostan omenan, tiedän aika varmasti, että se on omena. Sen sijaan kätevästi vuosia hyvänä säilyvä pakasteateria ei välttämättä ole pelkkää riisiä, tuoreita vihanneksia ja onnellista niityllä kirmannutta kanaa. Välttämättä. Toivon että tässä tapauksessa syylliset saadaan kiinni ja valvonta tehostuu, mutta onhan se nyt niin, että vain itse valmistamalla tietää edes suunnilleen, mitä syö.

Oikein hyvä treeniviikko oli tuo edellinen. Erityisen iloinen olen runsaasta painojen pään yläpuolelle nostelusta. Tekee keskivartalolle ja itsetunnolle hyvää. Kapea aasinsilta väärään eläimeen liittyen tässä:



En sano, että pitäisi lankuttaa alasti, mutta joskus realismi puree kipeästi nilkkaan. :) Vähän niinkuin ne mun "syväkyykyt", buahhaa. Videointi kertoo totuuden, oli kyse sitten juoksutekniikasta, voimailutekniikasta, kahvakuulatekniikasta tai esiintymisestä. Pitää ehkä tsekata tuo lankku linssin läpi. ;) Uusi viikko, uudet jutut. Muistakaa olla kilttejä ja lisätä pikkasen painoja! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti